Heille ei ollut sijaa majatalossa

"Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa." (Luuk. 2:6,7)

Jeesus-lapsi. Kuvissa usein niin söpö pieni pörröpää, niin söpösti kapaloituna seimessä mukavassa tunnelmavalaistuksessa.

Todellisuus ei ehkä ollut aivan niin kaunista ja romanttista. Haiseva talli. Stressaavat vanhemmat. Nälkä. Väsymys. Rääkyvä lapsi.

Todellisuus on tässä avainsana.

Usein meidän elämässä on myös juuri niin kuin edellä kuvailin. Ulospäin kaikki näyttää hyvältä. On työ, hieno auto, parisuhde, harrastuksia ja mitä vielä.

Kuitenkin, jos hetkeksi pysähtyisimme ja miettisimme elämäämme, huomaisimme, että myös meillä asiat menee näin. Ehkä Facebookin tai Instagramin tilapäivitykset kertovat yhtä, mutta todellisuus on aivan toista. Meillä kaikilla on omat ongelmamme ja ikävät asiat, joita ehkä piilottelemme ja pakenemme. Ehkä se on, että et koe elämällä olevan tarkoitusta tai et koe, että elämässä olisi mieltä, siispä pyrit hankkimaan mahdollisimman paljon nautintoja. Tai uppoudut työhön. Ehkä se on viha jotakuta kohtaan, joka teki sinulle väärin. Ehkä se on yksinäisyys. Jokainen meistä on loppujenlopuksi jollakin tavalla haavoittunut.

Jeesus syntyi todellisuuteen. Se ei ollut todennäköisesti kovin söpöä tai hauskaa. Tallissa haisi varmasti. Kuvittele hetkeksi, että talli (tai luola), johon Jeesus syntyi, on sinun sydämesi. Luulen, että myös sinun sydämessäsi on haavoja, jotka haisevat. Siellä on paljon asioita, jotka haisevat. Usein meidän ratkaisumme kuitenkin on vain peittää haavat ja unohtaa ne. Turruttaa kipu. Meidän ratkaisumme on muuttaa tämä haiseva talli hienoksi majataloksi. Laittaa hajustetta, peittää haavat ja koristella paikat. Laittaa musiikki kovalle. Tehdä jotain. Koska emme kestä todellisuutta, muutamme sitä ja elämme valheessa. Ja ennen pitkää alamme itsekin uskoa omaa valhettamme.

Muistat ehkä, kun Joosef ja Maria etsivät itselleen yösijaa. He etsivät sijaa Jeesukselle. Majataloihin ei mahtunut. Haisevaan talliin mahtui. Ehkä olet tehnyt, niin kuin edellisessä kappaleessa kuvasin, ja peittänyt haavasi ja koristanut sydämesi. Tehnyt siitä majatalon, vaikka se oikeasti on vain haiseva talli. Olet yrittänyt unohtaa ne vääryydet, joita olet tehnyt. Tai ne vääryydet, mitä sinulle on tehty, jotka ovat saaneet sinut etsimään rakkautta vääristä paikoista ja lopulta katkeroitumaan. Tai olet yrittänyt paeta sitä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta ja onnettomuutta, mitä pohjimmiltasi tunnet sydämessäsi. Musiikkia kovemmalle. Enemmän vauhtia. Ehkä hiukan lisää alkoholia tai viihdettä. Töitä. Loma. Hiukan lisää haasteita ja menestystä.

Jos Joosef ja Maria tulisivat ja pyytäisivät sijaa, edustaisiko sinun sydämesi haisevaa tallia vai majataloa?

Jos minulla olisi haava, niin ainoa keino parantaa se olisi totuus. Eli se, että myönnän ongelman ja menen lääkärille, jotta saan apua. Jotkut ihmiset ovat niin varmoja omasta henkisestä terveydestään, että he eivät mene lääkärille, vaikka kaikki läheiset sanoisivat, että sinulla on vakavia mielenterveysongelmia. Koska hän itse uskoo, että on terve. Sama on meillä kaikilla myös hengellisesti usein. Olen elänyt valheessa niin kauan, että olen alkanut itsekin uskoa, että olen terve. Ja jos joku tulee ja kyseenalaistaa minun terveyteni, reaktioni on, että suutun ja sanon, että itse olet hullu. Tulen vain varmemmaksi siitä, että olen oikeassa. Tai tulen välinpitämättömäksi. Ei kiinosta, aivan sama. Tai: En ainakaan ole sen sairaampi kuin nuo muutkaan. Lopputulos on, että menen yhä syvemmälle valheeseen. Ja se on saatanan päämäärä. Että jäisit yksin valheeseen. Yksin ongelmiisi.

Onko sinun sydämessäsi sijaa totuudelle? Oletko valmis katsomaan silmästä silmään sitä totuutta, mikä sydämestäsi löytyy? Oletko valmis myöntämään, että olet ehkä todellisuudessa asunut haisevassa tallissa koko elämäsi, vaikka olet uskotellut itsellesi (ja muille) eläväsi hienossa majatalossa? Jos olet, niin Jeesus voi ja tahtoo syntyä sinun sydämeesi ja tuoda sinne valon ja lämmön. Miksi? Siksi, että Jeesus on Totuus ja syntyy ainoastaan tähän todellisuuteen. Ei harhakuvitelmiin tai valheeseen. Jeesus ei voi pelastaa jotakuta, joka väittää jo olevansa pelastettu. Tästä Jeesus muistuttaa seuraavassa Raamatunkohdassa:

Jeesus sanoi: "Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita." Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä lähellä, kysyivät tämän kuullessaan: "Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?" Jeesus vastasi: "Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä." (Joh. 9:39-41)

Se, joka elää valheessa, on sokea, vaikka ei helposti tahdo myöntää sitä. Ja se, joka on sokea, pysyy sokeana, jos väittää näkevänsä. Ehkä sanot olevasi terve hengellisesti. Saatat kuulua jopa kristilliseen seurakuntaan. Tai ehkä et, ehkä sinulla on oma juttusi. Elätkö totuudessa? Jos huomaat olevasi sokea ja myönnät sen, olet valmis parannettavaksi. Jeesus tuli valkeudeksi kansalle, joka pimeydessä vaeltaa, niin kuin Jesaja kauniisti sanoo. Mutta jos luulet eläväsi valkeudessa, et tarvitse valoa Jeesukselta.

Siihen, että myöntää totuuden itsestään, sisältyy myös se, että on valmis myöntämään, että Jumala on oikeassa sen suhteen, miten sitten pitäisi olla ja elää. Jos myönnät, että olet syntinen, mutta sinulla ei ole aikomustakaan kääntää selkääsi valheelle, et voi vastaanottaa Jumalan rakkautta, koska sydämessäsi et usko sitä mitä sanot. Ja se ei tarkoita sitä, että voisit omin voimin päästä eroon synnin orjuudesta, koska et voi. Riittää se, että tahdot. Jos tahdot, niin Jeesus voi pelastaa sinut. Jos näet menet lääkärin vastaanotolle parantamaan haavaa, mutta aiot viiltää sen auki ja kaataa siihen sontaa heti kun pääset pois lääkärin vastaanotolta, et usko lääkäriin. Sama pätee tässä asiassa.

Kysymys kuuluu: Oletko valmis antamaan pois kaiken, mitä sinulla on, jotta saisit osaksesi todellisen elämän Jeesukselta? Sen, mitä olet aina etsinyt. Ehkä et ole valmis todella luopumaan nautinnosta, maineesta, ylpeydestä, tai katkeruudesta? Ehkä olet niin kuin rikas nuorukainen ja menet murheellisena pois Jeesuksen luota, koska sinulla on niin paljon omaisuutta, jota et ole valmis antamaan pois. Uskotko, että Jumala voi antaa sinulle jotakin paljon enemmän kuin mikään asia, mitä ajattelet? Jos uskot, niin silloin olet valmis antamaan pois kaiken. Jos et, silloin et.

Ehkä olet niin syvällä valheessa, että saatana on saanut sinut uskomaan sen, että se mitä sinulla nyt on, on kaikki mitä sinulla on ja jos luovut siitä, sinulla ei enää ole mitään. Ei edes syytä elää. Kaikki on pilalla. Olet niin yksin, ettei ole enää muuta toivoa kuin pitää kiinni edes siitä viimeisestä asiasta, mikä sinulla on. Tosiasiassa se on jo pilannut melkein kaiken, mutta ainakin sinulla on vielä se. Kukaan ei ymmärrä sinua, Jumalakaan ei ymmärrä, saati että rakastaisi. Ei ole Jumalaa. Mutta tuo on valhetta. Jumala on valmis antamaan anteeksi kaiken ja unohtamaan. Jumala ymmärtää ja rakastaa sinua. Jumala on valmis tekemään sinun valheestasi jotain uutta ja kaunista, jos vain annat sen hänelle ja pyydät hänen anteeksiantoaan. Paavali sanoo: ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor. 5:21)

En väitä että olisi helppoa luopua siitä, mikä ehkä todella on sinulle se ainoa asia, mitä sinulla enää on. Eikä varsinkaan siitä, mistä on niin kauan pitänyt kiinni. Meille se onkin mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista. Ehkä ymmärrät, että et itse pysty itseäsi vapauttamaan, mutta tahtoisit olla vapaa. Juuri sitä varten Jeesus tuli ja syntyi seimeen, todellisuuteen. Sitä varten Jeesus kärsi ja kuoli ja nousi kuolleista, jotta sinä voisit myös Hänessä elää. Tänä jouluna Jeesus tahtoisi syntyä myös sinun sydämeesi ja tuoda mukanaan sen joulurauhan, mitä ei saa rahalla tai millään ajallisella asialla. Elämän ja toivon, rakkauden. Ikuisen elämän.

Viimeisinä sanoinaan Jeesus sanoi ristillä ollessaan: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät” (Luuk. 23:34). Ymmärrätkö, mitä se tarkoittaa? Se ei tarkoita sitä, etteivätkö ihmiset, jotka tekivät Jeesukselle sen mitä tekivät, olisi ymmärtäneet, mitä tekivät. Kyllä he tiesivät. Se, mitä Jeesus tarkoittaa, on tämä: ihmiset, vaikka olivat tietoisia, mitä tekivät, olivat niin pahasti valheen sokaisemia, etteivät he ymmärtäneet tekemänsä pahuuden syvyyttä. He oikeuttivat itseään. Jeesus ymmärsi tämän ja rukoili anteeksiantoa heille, myös sinulle ja minulle, vaikka he eivät edes tahtoneet sitä. Vaikka Jumala ymmärtääkin, se oli silti väärin. Pahuus, olipa se minkälaista tahansa, on aina väärin. Jeesus tahtoo kuitenkin antaa anteeksi ja antaakin, jos vain käännyt Hänen puoleensa ja pyydät.

Ristillä voit nähdä Jumalan rakkauden koko ihmiskuntaan. Vaikka sinä olisit ainoa ihminen koko maan päällä, hän olisi tullut ja tehnyt saman. Niin paljon Hän sinua rakastaa. Ristillä Hän rukoili anteeksiantoa jokaiselle meistä, vaikka se oli minun syntini ja sinun, jotka ruoskivat, häpäisivät ja ristiinnaulitsivat hänet. Mitä hyvänsä olemmekaan tehneet tai jättäneet tekemättä, hän maksoi kaiken. Sitä varten hän syntyi, ja sitä varten hän eli. Hän tiesi aina, mikä häntä odottaa. Mutta silti hän oli valmis siihen. Jotta sinä voisit, olipa sinulle tapahtunut mitä tahansa, saada uuden alun. Ehkä ajattelet, että ei ole mahdollista, kaikki on jo pilalla. Mutta kyllä se on: Jumalalle on kaikki mahdollista, muuten hän ei olisi Jumala. Myös Maria kysyi, että miten se on mahdollista, että miniusta voisi syntyä lapsi? Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle mahdollista.

Tänä jouluna Jeesus on myös sinun ovellasi. Hän tahtoo antaa sinulle uuden mahdollisuuden. Sen, mitä olet aina pohjimmiltasi kaivannut. Hän sanoo: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3:20)

Jeesus myös lainasi näitä Jesajan kirjan sanoja ja sovitti ne itseensä: ”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa.” (Jes. 61:1-3)

Toivon sydämestäni, että sanot: ”Tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 22:20) ja voisit ensimmäistä kertaa elämässäsi kokea todellista joulurauhaa ja yhtyä enkelten lauluun: "Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa" (Luuk. 2:14)